Hevosen kouluttaminen – mitä palkkioksi?

hevosen maastakäsittely

Jaa tämä sivu:
Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Share on LinkedIn
Linkedin

Maailma on täynnä palkkioita myös hevosille, kunhan niitä otettaisi enemmän hyötykäyttöön. Palkkioita ei tarvitse ymmärtää ainoastaan porkkanoiden sinkoiluttamisena, vaan niitä voi pohtia paljon laajemmin. Mielestäni iso ongelma hevosten kouluttamisessa on asenne – kun palkkioiden avulla kouluttaminen nähdään “maastakäsittelynä” ja pipertämisenä, se on aika kaukana muusta hevosharrastamisesta, kuten ratsastuksesta. Kun palkkioiden merkityksen ymmärtää, ei enää halua tehdä erikseen “maastakäsin” juttuja ja jatkaa ratsastusta kepin kanssa kuten ennen.

Palkkioiden ymmärrys lisää hevosen hyvinvointia

Hevosen rooli on edelleen usein totella kyselemättä. Käsitellessä hevosen halutaan olevan passiivinen ja tätä kautta “turvallinen” ja ratsain hevosen pitäisi olla kuuliainen ja sopivan aktiivinen (ei kuitenkaan ehdottaa mitään). Tämä kuva on mielestäni todella surullinen, kun miettii mihin kaikkeen hevosen kyvyt riittäisivät. Juuri aktiivisuus ja tarjoaminen ovat asioita, jotka ovat hevosten kohdalla edelleen vieraita. Asioiden tai temppujen tarjoaminen nähdään usein uhkana. Mielestäni hevosen ei pidä olla lähtökohtaisesti passiivinen ja ymmärrän, että aktiivisuus saatetaan mieltää “mielentila”ongelmaksi.

Kun arjessa tunnistaa hevoselle mielekkäitä asioita, pääsee kiinni siihen, mikä kaikki on hevoselle merkityksellistä. Tällöin voi toisaalta rikastaa hevosen elämää siten, että luo yhteyksiä hevosen tekemisten ja niistä aiheutuvien mielekkäiden seurausten välille ja tätä kautta saa tolkkua ja rakennetta hevosen elämään. Monesti hevonen saattaa luulla, että se ei omalla toiminnallaan voi vaikuttaa siihen mitä seuraavaksi tapahtuu ja tämä voi tuottaa hevoselle turhaa stressiä.

Ankeuttajasta mahdollistajaksi

Hevosten kanssa korostuu ehkä jopa vielä enemmän kuin koirien kanssa se, että meillä on tarve ensisijaisesti puuttua väärään toimintaan. Hevosen kanssa oletus on usein se, että hevonen tottelee ja kaikki poikkeamat tästä aiheuttavat meissä negatiivisen vastauksen: ei noin. Olemme tottuneet huomaamaan hevosen toiminnan silloin, kun se on jotain muuta kuin mitä toivoimme. Oikein toimiminen on tavallaan itsestäänselvyys, jota odotetaan.

Palkkioiden kautta voi muuttua ankeuttajasta mahdollistajaksi, ei tarvitse huomautella väärin tekemisistä vaan voi keskittyä hyvään. Hyvä esimerkki tästä on talutustilanne. Kun hevonen pitää taluttaa vihreän nurmen yli, ns. “perinteisesti” ongelmaa ei ole, ellei hevonen yritä syödä. Jos hevonen yrittää syödä, sitä estetään ja huomautetaan. Jos hevonen ei yritä syödä, ajatellaan että se totteli. Aika harvoin hevosen annetaan syödä, varsinkaan ajatuksen kanssa. Hevonen voi saada syödä jos olen itse hyvällä tuulella tai puhun puhelimessa – aika harvoin hevonen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, että se pääsee syömään taluttaessa.


Liittymällä VIP-jäseneksi saat enemmän

VIP-jäsenenä näet luennon, jossa käyn läpi millä tavalla erilaisia palkkioita voi huomioida arjessa ja miten niitä voi tietoisemmin ottaa käyttöön. Luennolla käyn läpi erilaiset palkkiomerkit ja erilaisia versioita palkitsemisesta.

VIP-jäsenenä näet myös erittäin laajan materiaali pankin hevosten käyttäytymiseen liittyen ja pääset näkemään kaikki maanantailuennot, podcastit ja treenivideot vuoden ajan.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Liity jäseneksi nähdäksesi piilotetun sisällön.

Mitä mielessä?